Tuotetieto merkitsee eri tahoille eri asioita. Kaupassa käydessään kuluttaja tekee tuotetiedon, kuten ainesosaluettelon ja allergeenien perusteella ostopäätöksiä. Vähittäiskauppa taas hakee tuotetiedoista ohjeita esimerkiksi tuotteen säilytyslämpötilaan ja markkinointiin. Tuotetiedon hyödyntämistä laajennetaan nyt aktiivisesti myös tuotevastuullisuusymmärryksen ja -johtamisen käyttöön. Tässä artikkelissa tarkastelemme sitä, miksi tuotetieto on vastuullisuustietoa.
Tuotetieto
Suomessa ja maailmalla on käytössä lukuisia eri alojen käyttöön suunnattuja tuotetietokantoja. Kehittämämme Infine Sustainability Data Service-ohjelma esimerkiksi hyödyntää yhtenä tietolähteenä GS1 Synkka-tietokannan tuotetietoja. GS1 Synkka on suomalainen kaupan alan tuotetietokanta, joka yhdistää tavarantoimittajat ja kaikki tuotetiedon tarvitsijat. Tavaratoimittaja voi palvelun avulla välittää tietoa lukuisista erilaisista tuoteominaisuuksista tuotteen nimestä raaka-aineiden alkuperään, ja tieto on kätevästi sitä tarvitsevien saatavilla. Tietokanta on konkreettinen apu tuotetiedon hallinnassa.
Tuotetieto ja vastuullisuustieto liittyvät toisiinsa siksi, että tuotteiden vastuullisuus rakennetaan kaikissa tuotteen elinkaaren vaiheissa. Vastuullisuus ei ole erillinen tuoteominaisuus vaan se kuuluu olennaisesti jokaiseen tuotetta koskevaan päätökseen, tuotteen valmistusoloista raaka-ainevalintoihin ja edelleen laajoihin strategisiin päätöksiin. Siksi kaikki tieto, jota tuotteista ylläpidetään, kertoo aina myös tuotteen vastuullisuudesta. Vastuullisuustietoa on sekä tuotteen vastuulliseksi todentava tieto, että tieto, joka osoittaa parannuskohteita. Myös puuttuvan informaation avulla voidaan täydentää käsitystä tuotteen vastuullisuuden tasosta.
Raaka-aineen alkuperämaa
Tuotteen raaka-aineiden alkuperämaa voi vaikuttaa merkittävästi tuotteen vastuullisuuteen. Tuotanto-olosuhteissa on eroja eri maiden ja eri alueiden välillä, ja joissain maissa voi olla voimakas riski esimerkiksi lapsityövoiman hyväksikäytölle ja pakkotyölle tai tuotanto-olosuhteista johtuva kohonnut ympäristötuhojen riski. Esimerkiksi Maailmanpankki ylläpitää listaa maista, joissa on käynnissä olevia väkivaltaisia konflikteja tai joissa lainsäädäntö ei takaa työntekijöiden oikeuksia riittävällä tasolla. Alkuperämaatiedon puuttuminen altistaa siksi vakaville riskeille, kun taas tiedon jäljittäminen avaa mahdollisuuden tehdä tietoisia päätöksiä tuotteen raaka-aineen vastuullisuudesta.
Tavararyhmittely
GPC-standardi (Global Product Classification) on GS1:n maailmanlaajuinen tavararyhmittely valmistajien ja vähittäiskauppojen käyttöön. Pelkkä tavararyhmittely itsessään kertoo jo paljon tuotteen vastuullisuudesta, sillä jotkin tuotteet ovat tyypillisesti haitallisempia ihmiselle ja muulle luonnolle kuin toiset. Eri ryhmiin kuuluvilla tuotteilla on erilaisia erityispiirteitä, kuten esimerkiksi tyypillinen veden käyttö, viljelymenetelmien kuormitus ympäristölle tai haitallisten ainesosien määrä ja laatu. Kahvi on yksi tyypillisimmistä esimerkeistä aiheesta puhuttaessa: kahvia kulutetaan runsaita määriä alueilla, joissa sitä ei kasva ja sen ravitsemukselliset arvot ovat pienet. Lisäksi kahvin viljely vaatii paljon maapinta-alaa ja kasvavan kulutuksen vuoksi sillä on vaikutus metsien raivaamiseen ja paikallisiin vesivaroihin. Nämä ominaisuudet ovat kahville tyypillisiä, brändistä ja kotimaassa paahdetuista pavuista huolimatta.
Kuluttajaohjeet
Tuotteen asianmukainen käyttö – oli kyse sitten vaikkapa kahvin sopivasta annostelusta tai vaatteen pesuohjeen noudattamisesta – on osa tuotteen vastuullisuutta. Kuluttajaohjeet auttavat ihmisiä käyttämään tuotteita asianmukaisella tavalla, jolloin tuotetta ei joudu hukkaan tai se ei vahingoitu esimerkiksi pesun yhteydessä, jolloin tuotteen käyttöikä lyhentyisi. Kuluttajaohjeet tarjotaan tyypillisesti tuotteen pakkauksessa tai tuotteeseen liitetyissä ohjeistuksissa, mutta tieto saattaa jäädä kirjaamatta tietokantoihin. Ohjeet onkin hyvä mainita myös tietokannoissa: tietokantojen kautta kulutusohjeet tavoittaa varmasti myös nekin tahot, jotka eivät käsittele tuotteita fyysisesti.
Käytämme Infine Sustainability Management -ohjelmiston yhtenä tuotetietolähteenä GS1 Synkka-tietokantaa, jotta sekä tuotteiden valmistajilla että jälleenmyyjillä olisi helppo tapa tutustua tuotevastuullisuuteen. Hyödyntämällä olemassa olevaa tietokantaa vältämme tilanteen, jossa samat tuotetiedot tulisi täydentää useaan eri paikkaan.
Mikä sitten olisi helpoin tapa huolehtia siitä, että oman tuotteen kokonaisvastuullisuus käy ilmi tuotetiedoista? Liikkeelle voi lähteä esimerkiksi tarkistamalla löytyykö Synkasta tai muusta käytössä olevasta tuotetietokannasta tuotannon ja valmistuksen alkuperämaatiedot, onko tuoteryhmittely oikein merkitty ja löytyykö tietokannasta kuluttajaohjeet.
Jos haluat kuulla lisää, ota yhteyttä!
Artikkeliin on haastateltu Infinen Co-Chief Sustainability officer Elina Koskipahtaa ja Elska Kolua, joilla on keskeinen rooli Infinen ohjelmiston kehittämisessä.
Elska
Kolu
Co-Chief Sustainability officer
Elina
Koskipahta
Co-Chief Sustainability officer
Finnish
English