Vastuullisuusoppeja helposti ja nopeasti

Kohti biodiversiteettijalanjäljen laskentaa

Vastuullisuudessa on paljon jakolaskua: vaikkapa muovipakkausten määrä / kaikki tuotteet. Tai yhteenlaskua: kaikki yrityksen kestävät tuotteet. Vedenkäyttö tulee lasketuksi litroissa. Lisäksi voidaan laskea maankäyttöä. Tämä onkin sitten biodiversiteettilaskentaa.

Biodiversiteettijalanjälki tuotteille on tulossa. Infinen Tiina Saukko avaa alla pohdintaansa turvaten LUT:n apulaisprofessori Ville Uusitalon erityisesti Biodiful-hankkeessa syntyneisiin huomioihin.

Madonluvut ensin: tällä hetkellä selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 69 prosenttia vuodesta 1970 ja sukupuutto uhkaa neljäsosaa lajeista. Koska luonnon monimuotoisuudella ja sen tarjoamilla ekosysteemipalveluilla on kiinteä yhteys talouteen ja hyvinvointiin, kiinnostaa asia onneksi myös yrityksiä.

Kuluttajiakin tulisi herätellä, koska suurin ongelma on kulutuksen jatkuva kasvaminen. Tämän myötä biosfääri kuluu koko ajan nopeampaa tahtia. Suomen ylikulutuspäivä on jo maaliskuun 31. – eli laskennallisesti tarvitsemme suomalaisille jo neljän planeetan voimavarat.

Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa siis kaikkea elollista. Lajien, geenien, ekosysteemien ja elinympäristöjen monimuotoisuus sekä eliöt maalla, merellä ja ilmassa kuuluvat kaikki tähän. Toiset lajit ovat resilienssejä ilmastokriisille, monet taas katoavat muutoksen myötä. Myös vieraslajit saattavat nopeasti tuhota monimuotoisuutta muuttamalla ekosysteemien tasapainoa. Taustalla on siis lajien kulkeutuminen vahingossa, esimerkiksi kuljetusten myötä, tai niiden tarkoituksella kuljettaminen paikasta toiseen. Lisäksi tulokaslajit leviävät esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena uusiin ympäristöihin.

Biodiversiteetin rikkauden vaihtelu huomioitava mittaamisessa

On oikeasti merkitystä sillä, hakkaammeko sademetsää pelloksi. Tropiikissa lajitiheys on valtavaa ja pienenkin alueen tuholla saa aikaan suuren menetyksen. Tämän vuoksi esimerkiksi palmuöljystä kohistaan. Palmuöljypelto ei tietenkään ole sen “vaarallisempi” itsessään kuin vaikkapa rapsipelto, mutta koska se hakataan poikkeuksetta biodiversiteettirikkaalle alueelle, tekee se valtavan paljon enemmän tuhoa kuin pohjoiseen tehtävä pelto.

Toinen vinouma, joka on ihan kansainvälisissä FAO:n tilastoissakin, on luomupelto vs. tehopelto -satomäärävertailu. Tehopelto tuo enemmän satoa per hehtaari – se on tilastojen valossa selvää. Mutta tehopelloissa tuhotaan myös maaperän biodiversiteetti, kun luomuviljelyssä pelto säilyttää huomattavasti paremmin laajemman ekosysteemin. Näin pellon käyttöikä on myös periaatteessa loputon, kun tehopellot räikeimmissä tapauksissa käytetään vain muutaman satokauden aikana loppuun ja metsää hakataan lisää uudelle pellolle. Biodiversiteettimittauksissa tämä tulisi huomioida, myös yritysten toimesta.

Biodiversiteetin mittarointiin liittyy erilaisia haasteita ja ajattelua pitää vielä kehittää. Mutta tyypillisesti maankäytön luontovaikutusten laskenta koostuu kolmesta avaintekijästä:

Pinta-alan tarve
Sen maantieteellinen sijainti
Maankäytön vaikutus luonnon monimuotoisuuteen

Kestävään kuluttamiseen kannustaminen avuksi

On mielenkiintoista, että biodiversiteetin osalta suomalaisten kulutus kuluttaa enimmäkseen muualla kuin Suomessa. Osana Biodiful-hanketta tehdyssä tutkimuksessa alustavien tuloksien mukaan merkittäviä vaikutuksia näyttäisi olevan esimerkiksi Brasiliassa, Kuubassa ja Intiassa. Syyllisiä ovat esimerkiksi kahvi, sokeri ja lihantuotanto – kaikki tuotteita, joista me suomalaiset emme ole ihan heti valmiita luopumaan ja joiden vaikutuksia muualla harva meistä miettii.

Tämän vuoksi meillä on Infinen oman ohjelmiston kriteeristössä myös kestävään kuluttamiseen kannustaminen. Kulutuksen suuntaaminen pois kaikkein haastavimmista tuotteista tuo lisäaikaa ison systeemisen ongelman eli kestävyysvajeen korjaamiseksi. (Lähde suomalaisten kulutukselle: The power of dietary changes and changes in farming practices towards climate mitigation and biodiversity conservation – The case of Finland, Natasha Järviö et al.)

Kohti biodiversiteettijalanjäljen ja vastuullisuuden mittaamista

Biodiversiteettijalanjälkeä eivät yritykset toistaiseksi laske. Aloitteita kuitenkin on, kuten S-ryhmällä ja Sitralla yhdessä Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin kanssa meneillään oleva nelivuotinen hanke, jossa kirjanpidon pohjalta pyritään laskemaan S-ryhmän toiminnan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Infinessäkin kehitetään biodiversiteettikadon havainnoimiseen liittyvää kriteeristöä, joten vinkkejä vastaavista hankkeista otetaan ilolla vastaan. Varsinkin, jos tuloksia olisi käytettävissä jo tänään eikä vasta vuosien päästä.

Valmistakin tulee: me Infinessä olemme saaneet vastuullisuuden johtamiseen tehdyn ohjelmiston tuoteosion valmiiksi elintarvikkeiden osalta. Ohjelmistolla pystytään analysoimaan automaattisesti esimerkiksi GS1-tuotetiedosta tai muusta määrämuotoisesta tuotetiedosta vastuullisuusominaisuuksia yhdeksällä dimensiolla:

ilmastonmuutos
biodiversiteetti
vesi
kiertotalous
ympäristö
ihmisoikeudet
työoikeudet,
liiketoiminnan etiikka
kestävän kulutuksen edistäminen.

Edistyksestä saamme kiittää järjestämäämme Suomen vastuullisin tuote -kilpailua ja meidän mahtavaa Vastuullisuuspaneelia sekä meidän rahoittajia Business Finlandista sijoittaja-enkeleihin. Vastuullisuuden arvioinnin kehittäminen käytännön toimin on ollut avain onnistumiseen. Nyt olemme vaiheessa, jossa ensimmäisen ison yrityksen valikoima jo automaattisesti arvioitu. Siitä tarkempaa lisätietoa tulossa pian.

Haluatko kuulla lisää vastuullisuudesta? Liity Infinen uutiskirjelistalle ja saat sähköpostiisi vastuullisuusoppeja helposti ja nopeasti.

Tiina saukko

Tiina Saukolla on kattava kokemus yhteistyön ja vaikuttavuuden rakentamisesta, markkinoinnista ja viestinnästä sekä kasvun ja muutoksen johtamisesta. Hän on työskennellyt johtotehtävissä useissa organisaatioissa ja startup-yrityksissä sekä toiminut liikkeenjohdon konsulttina sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Saukko on ollut mukana luomassa useita yhteiskunnallisia ilmiöitä Suomessa. Infinen perustajana Tiina tunnetaan vaikutusvaltaisesta, kestävästä ja mielekkäästä tavasta tehdä liiketoimintaa.

Sovi tästä tapaaminen, jos tarvitset apua vastuullisuuden johtamisessa, vastuullisuustiedonhallinnassa tai vaikka Green Claims-direktiiviin varautumisessa.