Miten ESG, vastuullisuus ja vaikuttavuus eroavat toisistaan?

Vastuullisuudesta puhuttaessa termeillä on väliä. Miten ne eroavat toisistaan? Infinen perustaja Tiina Saukko avaa blogisarjassaan niin yritysvastuun kulma- kuin kompastuskiviäkin.

Meidän tehtävämme on laittaa kuluttajaliiketoiminnassa olevalle yritykselle ajovalot päälle – eli tarjota työkalu vastuullisuustiedolla johtamiseen. Olemme puhuneet tästä aiheesta ainakin 500 Suomessa toimivan yrityksen kanssa. Vastuullisuustiedon dashboardiin olemme törmänneet vain yhdessä näistä yrityksistä. ESG-työhön olemme törmänneet ainakin puolessa ja vaikuttavuusmittareihin (kuten Uprightin impact-malliin) melko useissa. Ne edustavat kuitenkin erilaisia näkökulmia samaan aihepiiriin – vai edustavatko?

Vaikuttavuuden arviointi ei ole vastuullisuuden arviointia

Vaikuttavuuden arviointia voidaan tehdä yritys-, toiminto- tai tuotetasolla. Siinä tutkitaan kyseisen toiminnon vaikuttavuutta eri ulottuvuuksissa. Ulottuvuudet tyypillisesti sisältävät myös vastuullisuusulottuvuuksia, jonka vuoksi vaikuttavuus ja vastuullisuus menevät usein sekaisin. Välillä perustellustikin, välillä taas… vain sekaisin.

Otetaan esimerkiksi yritys, joka tekee lastenanimaatioita. Vaikutuksia tulee itse tuotantoketjusta. Esimerkiksi sosiaaliset oikeudet: maksetaanko työntekijöille oikeudenmukaisesti ja miten heitä kohdellaan? Tai ympäristö ja ilmasto: minkälaista ympäristö- ja ilmastokuormaa tulee tuotannosta tai jakelusta? Hyvä hallinto: maksetaanko verot?

Esimerkissämme lopputuote, itse lasten animaatiot, vaikuttavat kuitenkin enemmän kuin mikään muu. Mitä animaatioilla välitetään lapsille? Maailmankuva, ihmiskuva, luontosuhde, turvallisuustekijät, viihdearvo – kaikki nämä vaikuttavat lapsiin, jotka taas vaikuttavat maailmaan monta kymmentä vuotta. Tämän on oivaltanut esimerkiksi Upright, joka on ottanut omaan yrityksen vaikuttavuutta mittaavaan malliinsa mukaan esimerkiksi “merkityksen ja ilon” ulottuvuuden. Esimerkiksi Disney yrityksenä saa tästä pisteitä, vaikka kaikista näkökulmasta katsottuna prinsessa-kuvien merkitys ei ehkä olekaan positiivinen.


ESG on keisarin uudet vaatteet

Environment, Social, Governance – ESG-arviointi tehdään aina yritystasolla, koska se on kehitetty rahoitusmarkkinan tarpeeseen arvioida yrityksen vastuullisuutta. Yrityksiä ei kuitenkaan ole arvioitu vastuullisuuden näkökulmasta kuin vasta muutamia vuosia, joten mittaristo on kehittymätöntä. Lisäksi ESG-mittarit jättävät huomioimatta kokonaan yrityksen toimialan vastuullisuuden. Tämän vuoksi fossiilisia polttoaineita tai pikamuotia tuottavat yritykset voivat olla ESG-tarkastelussa vastuullisia yrityksiä, vaikka oikeasti nämä sektorit yhdessä vastaavat lähes kokonaan ilmastokriisistä. 

Koska yrityksen vastuullisuutta on vaikea arvioida kokonaisuutena, on ESG-mittareiksi kehitetty erilaisia binäärisiä mittareita kuten “onko teillä HR-käsikirja?” tai “onko teillä Code of Conduct?”. Esimerkiksi suomalaiset yritykset ovat aina ESG-kelpoisia, koska meillä asiat hoidetaan pääsääntöisesti erinomaisesti. Toki maailmassa on paljon yrityksiä, jossa näin ei ole. ESG:llä on siis tärkeä paikka.

Toistaiseksi ESG-mittaaminen on kuitenkin asia, johon suhtaudun kriittisesti. Asiasta löytyy lisää tietoa ja myös hyvin perusteltua kritiikkiä esimerkiksi googlaamalla “ESG Mirage”. Mutta silti, tätä tullaan kehittämään ja siitä tulee lopulta todennäköisesti hyvä. Tarkasteluun on otettava vain mukaan toimialan vastuullisuus y-tunnustason toimintojen lisäksi.


Ydinliiketoiminnan vastuullisuus merkitsee eniten

Vastuullisuustiedolla johtaminen on samanlaista johtamista kuin muukin tiedolla johtaminen. Vastuullisuudelle voi laittaa konkreettisia tavoitteita ja pilkkoa ne toimenpiteiksi. Tuotevastuullisuus, kuluttajien vastuullisuusherkkyys ja yrityksen vastuullisuus ovat kaikki asioita, jotka voidaan muuttaa mitattaviksi ja seurattaviksi asioiksi. 

Isoin savotta kuluttajaliiketoimintaa tekevillä yrityksillä on vastuullisuustiedon liittäminen osaksi tuotetietoa. Siellä ovat myös suurimmat uhat ja mahdollisuudet sekä katteen että riskienhallinnan osalta. Vastuullisuusjohtamisen osaaminen ja palvelut ovat kuitenkin vielä kehittymässä ja useissa yrityksissä istutaan nyt asian ääressä eri työryhmissä ja palkataan konsultteja asiaa hoitamaan. 

Onneksi seuraava sukupolvi opiskelee näitä asioita jo lähes kaikissa yliopistoissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Syytä onkin, sillä vastuullisuus on monimutkaista ja moniulotteista, aivan kuten useimmat liiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet. Siinä on parhaita käytänteitä, valinnan mahdollisuuksia ja myös absoluuttisia totuuksia, kuten HR:ssä tai markkinoinnissakin.

***

Ennustukseni on, että vastuullisuus palveluna yleistyy ja muuttuu standardiksi. Samoin kuin HR ei pärjää ilman ohjelmistotukea, ei vastuullisuuskaan kohta pärjää ilman “Sustainability as a Service” -tyyppisiä toimijoita. Me olemme kehittämässä SaaS-palveluamme automaattisen vastuullisuustiedon tuottamiseen sekä viimeisen vastuullisuusymmärryksen kiteyttämiseen eri toiminnoille räätälöidyiksi dashboardeiksi. Hurjan mielenkiintoista tienraivausta, kun vastuullisuus siirtyy erillisiltä vastuullisuusosastoilta ihan normaaliin liiketoimintaan.

Tiina Saukko

Kirjoittaja on Infinen perustaja ja toimitusjohtaja, joka on tehnyt yli 20 vuotta töitä tuotevastuullisuuden, vastuullisuusmarkkinoinnin sekä yritysvastuun parissa.

en_GB

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeessä saan lisäksi myös Tiina Saukon ”Vastuullisuusoppeja helposti ja nopeasti” -kirjoitukset.